Pojan huoneen järjestys

Niinkuin ootte varmaan jo huomanneet, että pyörremyrsky (=tämä äiti) on käynyt meidän kotona järjestelemässä vähän joka paikkaa uuteen uskoon. Eipä puolitoistavuotiaan pojankaan huone säilynyt pyörremyrskyttä. 

Tästä se idea oikeastaan lähti. Ai mistäkö? No, kun nuo tuunaamani laatikkohyllyt tai oikeastaan yksi niistä on aika alhaalla (tarkoituksella kylläkin, jotta muksu yltää itse ottaa kirjoja hyllystä). Se on myös juuri sellaisella korkeudella, että pää saattaa siihen ikävästi kopsahtaa leikin ja touhun tiimellyksessä. Joten omaa kultamurua ja pikkuisia vierasmuruja suojellakseni päätin vähän fiksailla huoneen järjestystä. 

Noin. Nyt ei ainakaan tähän hyllyyn pää kopsahtele ja kirjatkin on helppo napata pöydän ääressä lukuun (ihan niinkuin tuolilla pöydän ääressä muka vielä pysyttäisiin...). 

Jatkettava sänky on kiertsilöytö. Se oli alunperin tummanruskea, mutta maalasin sen tyttärelleni hopeiseksi. Muutama sisustustarra vielä kylkeen, niin johan freesaantui. Tämä kapistus odottelee käyttöönottoa nyt pikkuvekaran huoneessa, jossa se toimii lempparikiipeilypaikkana ja pehmolelujen säilytys- sekä halipaikkana. Isosiskolla on jo ihan uusi kapistus, käy vaik kattoo täältä.

Yläkuva on myös edellisen järjestyksen ajalta (mobile tosin ei ole enää pitkään aikaan keikkunut pinniksessä). Tästä päästäänkin toiseen syyhyn, miksi uusi järjestys oli hyvä pyöräytellä. Nimittäin valokatkaisija ja pinnasänky. Keksitkö jo? Kyllä, iltaisin nukkumaan mennessä pikkumies keksi, että on erittäin hauskaa painella valokatkaisijaa ja räpytellä valoja. Oliko tämä myös äidistä ja isistä hauskaa? No ei!

Oiski leikit aina näin ihanan siistejä...

Viirit kirpparilta päätyivät pilvihyllyn ja taulujen lomaan.

Tuunattu talohylly päätyi nurkkaan pinnasängyn tilalle. 

Kukas se sieltä kurkistelee? Pikku hiirulainenhan se siellä pitää ovea paikallaan.

Iskin lattialle varastosta vielä vanhan maton, joka toimii nyt pehmoisena leikkialustana. Ei ehkä sisustuksellisesti kaikista kaunein ratkaisu, mutta onpahan pikkuvekaroiden kivempi leikkiä pehmeällä ja lämpimällä matolla kuin kylmällä lattialla.

Pikkuvekarani lempilelu Lupi nro 2 savesta tekemässäni kruunukipossa. Lisää savijuttuja täällä ja täällä ja vilahtelee keramiikkajutut monessakin blogitekstissä, joihin pääset täältä.

Kissatyynyt olen tehnyt itse meidän kissoista ottamistani kuvista (suorakaidetyynyssä olevat valkoiset tassut on toisen kissan ja pää toisen eli molemmat ovat tosiaankin osittain kuvassa!). Tavalliselle tulostuspaperille tulostetut kuvat saa siirrettyä kankaalle helposti Picture This kuvansiirtoaineella (sitä saa askartelukaupoista esim. Hobby Pointista). Kuvansiirron jälkeen ompelin toisesta tyynystä kissanmuotoisen kuvaa mukaillen.

Iltasatunurkkaus.

Kirppislöytö Bloominginvillen kuumailmapallotyyny sopii huoneen lentoteemaan, kuten myös äidiltäni saatu sininen peitto.

                                           Sairaalasta saatu lonkero.

Lentäjän poika, isin vanhat pehmolelut.

Tältä tämä huone yleensä näyttää ellei vielä leikkimielisemmältä.

Tällainen siitä nyt sitten tuli. Lattian keskellä ei ole ihan niin paljoa aukeaa leikkitilaa kuin ennen, mutta tilaa leikkiin riittää silti kyllä. Tällä järjestyksellä mennään nyt ainakin vähän aikaa kunnes pikkuvekarat hieman kasvavat ja äipän järjestelyvimma taas iskee tässä huoneessa. Mukavaa torstaita kaikille lapsenmielisille!! 😄💙