Meillä on tuolivanhus suoraan edessä, kun eteisestä astutaan tilaan. Ottaisin niin paljon mieluummin tuon tilalle unelmieni siron Philippe Starckin suunnitteleman Miss Lacy tuolin! Mutta täytyy kyllä myöntää, että nojatuoli piilossa olevalla rahiominaisuudella päihittää mukavuudellaan yksi nolla Miss Lacyn. Miss Lacy -tuolin kuva on sentään seinällä, niin voin sitä edes siitä ihastella ja unelmoida. Ehkä joskus... Täältä voit käydä katsomassa aikaisemman postauksen, josta näet Miss Lacyn taulussa.
Koska tuolilta on kiva katsella telkkaria, mutta myös tuijotella toisella puolella olevaa takkatulta, päätin siirtelyä helpottamaan asentaa jalkoihin pyörät. Tai siis mieheni ne kyllä asensi. Ei laitettu niitä tuolin omiin jalkoihin, koska istuinkorkeus olisi noussut aika ylös ja tuolista olisi tullut entistä hallitsevampi ja korkeampi kokonaisuus. Sen sijaan mieheni asensi kokeilumielessä ne parin laudanpätkän jatkoksi. Piti olla vain väliaikaisratkaisu ja kokeilua, miten pyörät ylipäätään tässä toimivat (ja että rahi mahtuu aukeamaan), mutta siinäpä ne edelleen ovat. Silmä on jo oikeastaan tottunutkin rouheisiin laudanpätkiin.
Olen kyllä kokeillut jos jonkinmoista pitsiä lautojen peitoksi, mutta mikään ei ole natsannut. Siis joo, kerrankin minusta tähän kohtaan ei pitsi sopinutkaan. Hui, joko mun mania on ohi? 😂
No ei ole! Kampin Jack & Jonesin muuttomyynnistä ostin aikoinaan somisteena olleen ihanan jättilankakerän jakkaraksi, johon tietysti kieputin pitsiä!
Takkaa sytyttäessä voi jakkaran ottaa avuksi pehvan alle.
Takanreunalla on perhosia (jotka kans mun lemppareita) ja itse savesta tekemäni sulkakynttilänsammuttimet.
 |
| Sulkasormus löytyi kerran kirpparilta 45 sentillä ja näköjään on päätynyt takan reunalle sekin. |
 |
| Hänelle kelpaa uni takkatulen loimutessa ja lämmittäessä mukavasti. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti