Pojan huoneeseen mietittin värimaailmaa. Seinät olivat jo maalattu beigellä ja laittamamme beige-harmahtava lentokonetapetti tarvitsivat jotakin tehosteväriksi. Ja koska kyseessä on pojan huone, niin yllätys yllätys, valitsimme tehoväriksi sinisen isoisän vanhan kellon mukaan.
Mielestäni kello oli upea ja juuri sopivan värinen, mutta ainoa ongelma siinä oli se, että kello ei näyttänyt pysyvän ajassa. Ihmettelin monta päivää, mikä siinä oli oikein vialla, kun välillä pysyi useita päiviä ajassa ja välillä heitti todella paljon, vaikka itsepäisesti aina asetin oikeaan aikaan. Lopulta kävi ilmi, että tyttäreni oli aina ohi mennessään saattanut käydä pyörittämässä nuppia ja kuulemma hänen keverinsakin olivat silloin tällöin pyöritelleet hauskasti naksuvaa nuppia! Hahah, onneksi ei siis ollutkaan rikki, vaan pikku sormet olivat käyneet tekemässä tepposiaan. Ehkä pitääkin asettaa tämä ylös hyllylle, ettei pikkumiehellekin tule tästä nupin pyörittelystä intohimoa...
Menin maalikauppaan kello mukanani ja valkkasin värikartoista kaikista lähimmän sävyn, joka mielestäni oli Tikkurilan värikartan L432. Tarkoitus on maalailla tällä maalilla mm. osa laatikkohyllyistä ja tuoli. En ollutkaan koskaan vielä aikaisemmin käyttänyt kalkkimaalia, joten halusin sitä päästä kokeilemaan.
Maalaillessani huomasin, että kalkkimaali oli niin huokoista ja samettista, että lopulta maali näytti huomattavasti vaaleammalta mitä olin ajatellut ja miltä kellon kanssa valitsmani sävy näytti. Eli näköjään, jos kalkkimaalia haluaa sävyttää, kannattaa valita astetta tummempi sävy, niin osuu lähemmäksi. Jotta tuoli kestää paremmin kulutusta, niin lakkasin sen ja lakka saikin värin hieman syvemmäksi ja tummemmaksi -mutta vain vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti